Märkätilat toteutettiin vastoin hyvää rakentamistapaa


Märkätilat toteutettiin kokonaisuudessaan vastoin hyvää rakentamistapaa
Luottamuksella ei voi korvata valvontaa, ei ainakaan DEN Finlandin kohdalla. DEN Finland toteutti märkätilat kokonaisuudessaan hyvän rakentamistavan vastaisesti. Rakennusmiehet eivät noudattaneet rakennussuunnitelmaa, eivätkä rakennusmateriaalivalmistajan antamia ohjeita.

Märkätilojen seinärakenne, kattorakenne, levytys, laatoitus, laatoituksen saumat ja lattiakaivo olivat kaikki virheellisesti toteutettuja. Tämän johdosta on syytä epäillä, että kaikissa DEN Finland Oy:n toimesta rakennetuissa taloissa on tehty samoja tai lähes samoja rakennusvirheitä.

DEN Finland Oy:n työpäällikkö (projektipäällikö) ja rakennuspäällikkö suhtautuivat erittäin vastahakoisesti korjausvaatimuksiin. Virheitä ei suostuttu myöntämään saatikka korjaamaan ilman raskasta riitaa. Jälleen energiaa tuhlattiin rakennusvirheiden selittelyihin ja vähättelyyn. Lopulta märkätilat kuitenkin purettiin. Vain saunan panelointi jäi jäljelle.

Saunan seinärakenteissa saattaa edelleen muhia ns. ”kahden höyrynsulun” homepommi, koska onnistuivat paneloimaan tilan pikaisesti valvovan silmäni ulkopuolella.

Märkätilan määritelmä
Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017 1 luvun 2 §:n mukaan märkätilalla tarkoitetaan huonetilaa, joka ei ole asuinhuone ja jonka lattiapinta on tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinäpinnoille voi normaalissa käyttötilanteessa roiskua tai tiivistyä vettä.

Määrittelyn mukaan olennainen asia on tilan käyttötarkoitus. Perinteisesti on ajateltu, että märkätiloja olisivat vain pesutilat ja sauna. Näin ei kuitenkaan ole ollut vuodesta 1999 alkaen. Märkätilan käsite on laajempi, kuten edellä mainitusta määrittelystä ilmenee. DEN Finlandin työpäällikkö (projektipäällikkö) käytti termiä "varsinainen märkätila". Käsitettä "varsinainen märkätila" ei ole olemassakaan.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman kosteusmääräykset (osio C2) ovat astuneet voimaan tammikuun 1. päivänä 1999. C2:n määräystekstit ovat rakentajaa velvoittavia.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017 1 luvun 28 §:n mukaan valuvalle vedelle, toistuvalle roiskevedelle tai pintaan tiivistyvälle vedelle altistuvien pintojen takana olevan rakenteen on oltava vedeneristettyjä. Märkätiloja ovat esimerkiksi.
  • suihku- ja pesuhuoneet
  • saunat
  • höyrysaunat
  • kuraeteiset
  • kodinhoitohuoneet
  • keittiöt
Märkätiloilta edellytetään laajuudeltaan ja laadultaan erilaisia rakenteita suojaavia toimenpiteitä. Eräs näistä suojaavista toimenpiteistä on vedeneristys. Vedeneristysvaatimukset ja niiden laajuus vaihtelee tilan käyttötarkoituksen mukaan.

Kodinhoitohuone on märkätila, jonka lattia on vedeneristettävä, koska seinä tai lattiapintaan voi joutua kosteutta mm. vesipisteestä, pesutilasta, märistä jaloista, pyykinpesukoneesta. märän pyykin käsittelystä ja kuivauksesta, lemmikkieläimien pesusta tai lasten kuravaatteiden puhdistamisesta. Keittiöissä vedeneristysvaatimus rajoittuu lähinnä tulvimissuojaukseen mm. astianpesukoneen kohdalla.

Mitkä ovat märkätilalle tunnusomaisia piirteitä?
Käytännössä märkätilan tunnistaa vain siitä, että tilan käyttötarkoituksen johdosta siihen kohdistuu rakennusmääräyskokoelman perusteella jonkin asteinen vedeneristysvaatimus.

Helpoiten märkätilan havaitsee tilassa olevasta vesipisteestä tai lattiakaivosta. Aina kun tilassa on lattiakaivo, oli tilan käyttötarkoitus mikä tahansa on siellä oltava myös lattian vedeneristys ulottuen vähintään 10 cm seinille. Suositus on kuitenkin vedeneristyksen ulottaminen seinän puoliväliin. Tätä suositusta DEN Finland Oy ei noudata.

Märkätilan rakennusvirheet

1. Lasimosaiikin kiinnityksessä oli käytetty väärää laastia
Lasimosaiikkilaatta ei ime kosteutta samalla tavalla kuin keraaminen laatta, jolloin vaarana on, että lasimosaiikki lähtee valumaan alaspäin seinäpintaa pitkin. Näin tapahtui meidän talossa, koska laattamies oli käyttänyt kiinnitykseen tavallista keraamisille laatoille tarkoitettua laastia.

Laatoitus oli valahtanut seinällä alaspäin ja kovettuessaan muodostunut voimakkaasti aaltoilevan epätasaisen pinnan. Laastin kuivuttua korjaaminen on mahdotonta.

Kiilto Oy:n 12.1.2016 päivätyn työohjeen mukaan lasimosaiikkilaatat on kiinnitettävä Kiilto HighFlex S2 DF sementtipohjaisella laattaliimalla. Voimassa olevan VTT:n ja Kiilto Oy:n sertifikaatti omaavan laatoittajan olisi tämä pitänyt tietää. Käytetty SuperFix DF saneerauslaasti oli liian vetistä ja löysää lasimosaiikkilaatoille.

Laattojen irrotus rikkoi Gyproc-levyn vedeneristyksen ja jätti myös SuperFix DF saneerauslaastia vedeneristyksen pintaan. SuperFix DF saneerauslaastin päälle ei voi paikkauksena sivellä uutta vedeneristystä, koska kosteus pääsee vedeneristyksen alle ja irrottaa laatat.

Korjaava vedeneristyskerros olisi myös saatava limitettyä vähintään 3 cm matkalta vanhan ehjän ja puhtaan vedeneristeen päälle. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, vaan märkätilat oli levytettävä uudelleen. Purkutyön yhteydessä paljastui myös muita alla mainittuja märkätilan rakennusvirheitä.

2. Märkätilojen levytys
Gyproc-levyt oli asennettu kiinni lattian betonipintaan. Elastinen tiivistysmassa puuttui lattianrajasta kuin myös hanakulmien läpivienneistä.

Gyproc-levyjen asennusohjeen (lähde: http://www.gyproc.fi/toteutus/asennusohjeet/markatilat-/yleiset-asennusohjeet) mukaan levyjen asennuksessa noudatetaan Gyprocin puu- ja teräsrankajärjestelmän asennusohjeita.

Levyt on asennettava noin 10 mm irti lattiasta. Levyn ja lattiapinnan välinen rako on täytettävä elastisella tiivistysmassalla ennen vedeneristystöihin ryhtymistä. Putkien läpivientiä varten tehdään levyyn 10 mm putken ulkohalkaisijaa suuremmat reiät. Putken ja levyn väli täytetään läpimenokohdissa elastisella tiivistysmassalla. Seinän ääneneristävyyttä voidaan tarvittaessa parantaa runkotilaan asennetulla mineraalivillalla.

Säännösten mukaan vastaavan työnjohtajan on tarkistettava vesieristyksen lain, asetuksen ja määräysten mukaisuus ja tehtävä tarkistusmerkintä vastaavan työnjohtajan tarkastusasiakirjaan. Viimekädessä rakennusvalvontaviranomainen valvoo ja tarkistaa muun ohessa vastaavan työnjohtajan tarkistusasiakirjat. Nämä säännökset jäivät meidän kohteessa noudattamatta. Ei näitä asioita käytännössä kukaan valvo, ellei asiakas itse.

Kuvassa DEN Finland Oy:n oman rakennussuunnitelman mukainen tapa toteuttaa saunan Gyproc-kipsilevykaista. Laadin rakennusvirheestä kirjallisen reklamaation (reklamaatio numero 89/1.12.2018)

Den Finland Oy:n työpäällikkö (projektipäällikkö) kertoi puhelimessa, että hänen pomot eivät suostu lisäämään kosteiden tilojen detaljisuunnitelmassa kodinhoitohuoneeseen merkittyä kosteuden kestävää kittiä betonilattian ja Gyproc levyn saumaan.

Heidän mukaansa kodinhoitohuone ei ole märkätila. Jouduin laatimaan asiasta 5.12.2018 kirjallisen vastareklamaation, jonka jälkeen asia saatiin hoidettua osittain kuntoon. Samaa märkätilaa olevan WC:n seiniä eivät suostuneet purkamaan ja korjaamaan.


Yllä olevista kuvista ilmenee, että Gyproc-kipsilevyt oli asennettu märkätiloissa suoraan kiinni betonilattiaan ilman kosteuden kestävää tiivistemassaa.

3. Vedeneristyksen reiät
Vedeneristyksen osalta märkätiloissa on noudatettava rakentamismääräyskokoelman osaa C2, Suomen rakennusinsinööriliiton (RIL) julkaisemaa rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjetta RIL 107–2012 ja DEN Finlandin käyttämän (Kiilto Oy) kosteus ja vedeneristysjärjestelmän valmistajan antamia ohjeita.

Vedeneristäjillä tulee olla myös asianmukaiset voimassa olevat sertifikaatit, joita en itse pyynnöstä huolimatta saanut nähtäväksi.

Laatoitusvirheen johdosta kylpyhuoneen vedeneristykseen syntyi reikiä. Aikaa vievät vilunkikorjausyritykset kestivät pitkään ja johtivat suuriin vaurioihin.

Selityksiä ja virheen vähättelyä riitti. Erityisesti rakennuspäällikön vähättelevä suhtautuminen oli silmiinpistävää. Hänen mukaan syntyneillä virheillä ei ollut minkäänlaisia teknisiä vaikutuksia. Hänen mielestä nämä ovat tällaisia, ei niistä mitään haittaa aiheudu.

4. Hanakulmarasiat olivat eri korkeudella
Kuvassa suihkun hanakulmat ovat eri korkeudella, jolloin sekoittaja tulee vinoon asentoon. DEN Finland Oy:n mielestä vinous oli niin vähäistä, ettei sillä ollut vaikutusta hanan toimivuuteen. Työpäällikön (projektipäällikön) mukaan niitä ei saa koskaan ihan suoraan. Suihkuputki olisi tullut yläosastaan vinoon ehkä noin 20 cm. Onneksi koko suihkutila jouduttiin purkamaan.

5. Hanakulmarasiat olivat tiivistämättä
Kaikki hanakulmarasiat oli jätetty tiivistämättä. Rakennuspäällikön mukaan näitä ei ole hänen tietääkseen koskaan tiivistetty. Ankaran väittelyn siivittämänä hanakulmat suostuttiin lopulta tiivistämään.

Vahinkovakuutusyhtiöt eivät suostu korvaamaan kotivakuutuksesta vahinkoja, jotka aiheutuvat seinärakenteille hanakulmarasioiden tiivistämättömistä läpivienneistä (Lähde: Diaarinumero: VKL 667/13 2014)

Kuvassa kodinhoitohuoneen tiivistämättömiä hanakulmia. Hanakulmien ja Gybroc-verhouslevyn väliin ei myöskään mahdu riittävästi tiivistemassaa.

Kuvassa kodinhoitohuoneen hanakulmien tilanne levytyksen uusinnan jälkeen. Nyt hanakulmat on tiivistetty oikein. Hanakulman tiivistemassan on ulotuttava koko verhouslevyn paksuudelle. Tiivistämisen jälkeen hanakulman vuodossa vesi ei pääse Gybroc-verhouslevyn taakse, jolloin mahdollinen vesivahinko kuuluu kokonaisuudessaan kotivakuutuksen piiriin. Kuvassa nyt alkuperäisestä toteutuksesta unohtunut pesualtaan sekoittajan vaatima sähköliitäntärasia ilman sisuksia.

6. Lattiakaivon tiiviste pois paikoiltaan

Suihkutilan lattiakaivossa oli korotusrenkaan tiiviste pois paikaltaan. Riskinä on, että kosteus siirtyy lattian betonirakenteen kautta seinärakenteisiin. Tämäkin rakennusvirhe tuli ilmi märkätilojen purun yhteydessä. Korjaus edellytti lattian piikkaamista auki kaivon ympäriltä.

7. Kylmän seinän kaksoisrakenne
Ulkoseinällä vedeneristetyn rakennuslevyn taakse ei saa asentaa höyrysulkumuovia. Poikkeuksen tekee höyrysulun taakse rakennettava kaksoisseinärakenne, joka on runkorakenteen sisäpuolella. Hyvän rakennustavan vaatimus on asianmukainen kokonaisuudessaan tuulettuva kaksoisseinärakenne, ei epämääräinen ja omavaltaisesti viritelty lisäkoolaus.

Pesuhuoneen ulkoseinää vastaan olevien rakenteiden ilmankierron toimivuuteen on syytä suhtautua vakavasti. Kysymys ei ole vähäisestä pikku jutusta. Kahden höyrynsulun aiheuttama homehtumisriksi on konkreettinen. Esimerkkinä pesuhuoneen ulkoseinän vastaisen rakenteen homehtumisesta meillä on konkreettinen esimerkki. Tuttavamme 20 vuoden ikäisen omakotitalon seinärakenteen homevauriot paljastuivat suihkutilan remontin yhteydessä. Remonttimiehen purettua levytyksen ilmeni seinärungon rakenteissa homeen hajua ja paikoin silmin nähtäviä lahovaurioita. Seinärakenne ei ollut tuulettuva.

On hämmästyttävää, ettei Den Finland ole rakennesuunnitelmien detaljipiirroksissa kuvannut toteutettavaa kaksoisseinärakennetta ja suihkutilan alas lasketun katon välitilojen ilmankiertoa. Yksi asia on kuitenkin täysin varma, DEN Finlandin toteuttama lisäkoolaus ei toteuta RT-kortti 8411166 2014 vaatimusta.

Näkemykseni mukaan kyseessä on 10 vuoden rakennetakuun alainen virhe, joka on Ainoakoti ja Designtalo tuotemerkeillä varustetuissa omakotitaloissa, joissa yksi tai useampi märkätilan levytetty seinä sijoittuu ulkoseinää vasten. On täysin selvää, että DEN Finland Oy vastuuttomana yrityksenä kiistää tämän havainnon.

Kaikissa tapauksissa homevauriot eivät paljastu 10 vuoden rakennetakuun aikana. Oman talon tilanteen voi tarkastaa endoskoopin avulla (tarkastuskamera). Endoskoopin voi tilata suoraan netistä. Esimerkiksi 5m kaapelilla varustettu kännykkään tai läppäriin liitettävä USB-ensoskooppi maksaa Verkkokaupassa 20 euroa.

Poista ensin pystyasennossa oleva ilmanottoraon muovinen suojus, joka sijaitsee yleensä teknisessä tilassa ulkoseinän vastaisessa alanurkassa. Työnnä endoskoopin kamera raosta sisään. Tarkasta kameran avulla ulkoseinän ja märkätilan tuuletuksen esteettömyys. Ellei näin ole neuvon ryhtymään toimenpiteisiin virheen korjaamiseksi.


Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 1 luvun 7 § Rakenteiden tuuletustilat ja -välit, todetaan seuraavaa:

”Tuuletustilalla tai -välillä varustetun rakenteen tuuletustilaan tai -väliin johtavien tuuletusaukkojen tai -rakojen on sijaittava niin, että tuuletustila tai -väli on kokonaisuudessaan tuuletusilman virtausreittinä ja ettei tuuletustilaan tai -väliin jää kokonaan suljettuja, tuulettumattomia alueita.”

DEN Finlandin ratkaisussa pesuhuoneen ulkoseinän ja alas lasketun katon välitilan tuuletus tapahtuu talon pohjaratkaisusta riippuen suihkutilan viereisestä tilasta. Meidän tapauksessa teknisen tilan sisältä seinän alanurkkaan jyrsityn rakoventtiilin kautta.

Rakennesuunnitelmien detaljipiirroksista ei ilmene miten ja mihin tilaan ilma johdetaan välitilasta riittävän ilmankierron varmistamiseksi. DEN Finland ei ole mitenkään pystynyt osoittamaan, että heidän toteuttama välitilan tuuletus toimisi RT-kortin edellyttämällä tavalla.

Märkätilan purkamisen yhteydessä havaitsin, että ulkoseinän eristeet tukkivat tuulettuvaksi tarkoitetun välitilan ja rakoventtiilin kokonaisuudessaan. Oli onni onnettomuudessa, että märkätilat jouduttiin purkamaan ja potentiaalinen homepommi saatiin puretuksi.

DEN Finlandin Oulussa työskentelevä rakennesuunnittelija ei osannut asiaa ratkaista. Hänen mukaan asiaa ei ole kukaan aiemmin kysellyt ja tuolla peruskoolauksella on tähän asti menty. Rakennesuunnittelija toivoi myös, että hoidan asian itse.

Kuvassa DEN Finlandin märkätilan kylmän seinän vakiomallinen peruskoolausrakenne, jossa eristevilla tukkii ilmanottoraon ja tuuletusvälit.

Ehdotin työpäällikölle ratkaisua, jossa peruskoolauksen vaakasuorien lautojen väliin lisätään eristeitä tukeva rimoitus. Rimoitus tukee eristeitä ja pitää tuulettuvan välitilan vapaana. Yllä kuvassa toteutettu ratkaisu.

Yllä kuvattu ilmankierto korjauksen jälkeen. Oikeassa alanurkassa koolauksen takana sijaitseva rakoventtiili ja seinän tuuletusvälit pysyvät tässä ratkaisussa avoimina. Viereiseen kodinhoitohuoneen kattoon lisättiin ritiläventtiili, josta ilma virtaa kodinhoitohuoneessa vallitsevan alipaineen avulla ulos. Henkilökohtaisesti pidän tässä toteutuksessa edelleen riskikohteena suoraan betonilattian kanssa kosketuksissa olevia koolauksen puurakenteita.

Kuvassa tuuletusväli ummessa ennen korjausta. Ulkoseinän eristeet painuvat kipsilevyverhoukseen kiinni estäen ilmankierron välitilassa. Lattian rajassa sijaitseva ilmanottorako on täysin tukossa.

Kuvassa tuuletusväli auki korjauksen jälkeen. DEN Finland Oy:n timpurin kertoman mukaan hänen tiedossaan ei ole, että asiakkaat olisivat tehneet vastaavaa havaintoa ja vaatineet korjausta.

8. Laattojen saumaus virheellinen
Märkätilojen laatoitus oli tehty virheellisesti. Laatoittaja käytti liian paksua laastikerrosta laattojen kiinnittämiseen. Laastipurseet täyttivät useista kohtaa laattojen saumausvälit. Kiinnityslaastin purseet eivät saisi täyttää saumaa yli puolivälin.

Virheestä laadittiin kirjallinen reklamaatio. DEN Finland suoritti korjaustyön niin, että vaaleata saumalaastia värjättiin ruskealla tussilla. Alla olevasta kuvasta ilmenee, että laattojen saumat ovat laikukkaita.


Yllä kuvassa työmiehen työvälineisiin kuulunut spriiliukoinen tussikynä, jota on mitä ilmeisemmin käytetty laattojen ja laattasaumojen korjailuun.

Yllä kuvassa työmiehen muuta naarmuuntuneiden pintojen korjausarsenaaalia muovisessa ämpärissä.


Kahdesta yllä olevasta kuvasta ilmenee laattasaumojen pintavärjäysongelmat. Kostealla rievulla pyyhittäessä saumauslaasti suli ja levisi pitkin lattiaa värjääväksi mössöksi.

9. Pesutilan alaslaskettu katto
Pesutilan alaslasketun katon rakennusvirheistä olen kirjoitttanut oman tarinan.

10. Kodinhoitohuone maalattiin väärällä maalilla
Kodinhoitohuoneen seinät ja katto maalattiin tavallisella sisämaalilla, vaikka kyseessä on märkätila, jossa on käytettävä kosteudenkestävää maalia. Virheestä laadittiin kirjallinen reklamaatio ja tässä tapauksessa DEN Finland maalautti seinät uudelleen asianmukaisella maalilla.

Meidän tapauksessa rakennussuunnitelmaan oli merkitty Tikkurilan Luja 20-maali. Kyseinen maali oli K-raudasta toimitettu työmaalle, mutta se katosi mystisesti, kun työpäällikkö (projektipäällikkö) ei tiennyt mihin kyseistä maalia olisi tarvittu.

11. Kodinhoitohuoneen seinä kupera

Yllä olevassa kuvassa kodinhoitohuoneen seinän kuperuus noin yhden metrin matkalta. Kuperasta seinästä jätettiin kirjallinen reklamaatio. DEN Finland ei vastannut reklamaatioon, mutta työpäällikkö (projektipäällikkö) totesi työmaalla suullisesti, että virhe mahtuu toleransseihin, eikä seinää suoristeta. Siinä se nyt on silmissä päivästä toiseen.

12. Kodinhoitohuoneen vedeneristyskynnys asennettiin määräysten vastaisesti

Yllä olevassa kuvassa on Panelia Woodsin vedeneristyskynnys asennettu ja vedeneristetty määräysten vastaisesti. Kuvasta näkyy, että kynnys on asennettu vinoon. Kynnyksen vasemmanpuoleinen pää on ylempänä kuin oikea puoli. Kynnys oli myös virheellisesti vedeneristetty. Kynnykseen ei olisi saanut asennettua paikoilleen kynnyslistaa. Työmiehen mukaan se ei olisi ollut välttämätöntä kynnyksen toimivuuden kannalta.

DEN Finland Oy:n rakennusmiehen mukaan tällä ei ollut mitään merkitystä. DEN Finland Oy:n mukaan ”tälleen me ollaan näitä tehty”. Työmiehellä ja DEN Finland Oy:llä ei loputtomia selityksiä lukuun ottamatta näyttänyt olevan vähäisintäkään tietoa vedeneristyskynnysten asentamisesta. Jälleen kerran DEN Finland Oy:n kanssa oli ajauduttu tilanteeseen, jossa sivistynyt kielenkäyttö ei edistänyt korjausten toteutusta.

Mielestäni oli täysin selvää, että vedeneristyskynnyksen asennus ei täyttänyt VTT:n myöntämän sertifikaatin Nro C-11237-14 vaatimuksia. Ympäristöministeriön ohjeessa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 2020 todetaan, että kylpyhuoneissa ja muissa tiloissa, joissa on lattiakaivo, on vedeneristeen noustava jatkuvana vähintään 15 mm. valmiista lattiapinnasta. Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017) 4 § Ovet todetaan, että ovenkynnys saa korottua molemmin puolin lattiaa vain 20 mm.

Yllä kuvassa vinoon ja väärään korkoon asennettu Panelia Woodsin vedeneristyskynnys on poistettu. Työmies totesi, että kynnyksen asentaminen oikein olisi vienyt liikaa aikaa, eikä hän pysty parempaan työsuoritukseen. Kuten kuvasta ilmenee, Kiilto Oy:n 0,1 x 25 mm nurkkavahvikenauha puuttuu vedeneristyksestä.

Yllä kuvassa vedeneristyskynnys korjausten jälkeen. Kynnys saatiin asennettua suoraan, mutta valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017) 4 § Ovet ei täyttynyt. Lopulliseksi kynnyskorkeudeksi kodinhoitohuoneen puolella tuli 24 mm. Lisäksi Kiillon nurkkavahvikenauha jäi asentamatta. Mielestäni on vähintäänkin harmillista, että DEN Finland Oy ei kykene suoriutumaan pienemmistä eikä suuremmista työsuorituksista rakennusmääräysten mukaisesti. Tämäkin rakennusvirhe menee kiertoon seuraavalle omistajalle, koska DEN Finland Oy ei suostunut enempiin korjaustoimenpiteisiin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pesuhuoneen alas laskettu katto toteutettiin virheellisesti

Tyhmyydestä joutuu maksamaan

Topi-Keittiö pohjanoteeraus

Höyrysulkumuovin reikien korjaus tapahtui vastoin rakennusmääräyksiä

Esimerkki DEN Finlandin karkeasta rakennusvirheestä

Rakentamisprosessista kohti oikeusprosessia

Laatukäsite Neuvostoliitosta

Vuositarkastus aktivoitu

Tästä talomyyjä ei kerro mitään