Tyhmyydestä joutuu maksamaan

Jälkiviisaus on todellista viisautta

Koulussa voi oppia vain sen minkä muutkin jo tietävät. Mitä uutta ihminen voisi oppia ja viisastua ilman omia tai muiden kokemuksia ja niiden synnyttämää jälkiviisautta. Ei juuri mitään. Toki jälkiviisaudelle on olemassa myös vaihtoehto ”lyödä päätä seinään”.

Me tavalliset ihmiset toimimme päätöksentekotilanteissa usein pelkän intuition varassa. Talokauppa saattaa olla juuri tällainen tilanne. Talokaupassa joudumme tekemään useita taloudellisesti merkittäviä päätöksiä ja valintoja pelkän intuition varassa.

Mikäli omaisimme ennustajan lahjan, voisimme nähdä eri vaihtoehtojen kehityskulun jo ennakolta ja välttää karikot. Talotoimittajan valinnassa joudumme kuitenkin turvautumaan päättelyyn, jonka tuloksena syntyy valintapäätös.

Valintapäätöksen järkevyyttä joudumme perustelemaan (argumentoimaan) ainakin itsellemme. Perustelu koostuu lähinnä taloudellisten resurssien ja haaveiden yhteensovittamisesta, omista ja muiden kokemuksista (jälkiviisaudesta) sekä ulkopuolisista kaupallisista vaikutteista, kuten mm. mainonnasta.

Mitä vähemmän kuluttaja-asiakkaat tuntevat talonrakennusalaa ja rakennusalan toimijoiden yrityskulttuuria sitä helpompaa on vaikuttaa päätöksiin mainonnan ja myynnin keinoin.

Vähänkö tyhmä olin

En ole koskaan aiemmin rakentanut tai rakennuttanut mitään, mutta minusta DEN Finland Oy:n rakentamisprosessi tuotti enemmän lämpöä kuin valoa. Jälkikäteen voi vain pohdiskella, miten jouduin tekemisiin tämän yrityksen kanssa.

On vaikea ymmärtää, että K-Raudalla on kumppanuussuhde toimijaan, jonka kyky viedä rakentamisprosessi asianmukaisesti loppuun on kyseenalainen ja joka ei osoittaudu luottamuksen arvoiseksi.

Lupauksiin ja sanoihin ei voinut luottaa. Kauppasopimukseen haluttiin rakentamisprosessin edetessä tuoda uusia epäedullisia ehtoja. Rakennusprojekti osoitti, että DEN Finland Oy:llä on aina ”ketunhäntä” kainalossa.

Monet meistä ovat täysin tietämättömiä talonsa tosiasiallisesta laadusta tai pitävät saamansa opetukset omana tietonaan, koska arvostavat sovinnollisuutta, pelkäävät leimautumista ja vaikeuksia.

Ryhtyessään asiakassuhteeseen DEN Finland Oy:n kanssa on tunnettava DEN Finland Oy:n yrityskulttuuri eli tapa toimia ja ymmärrettävä mikä on DEN Finland Oy käsitys asiakkaista ja hyvästä rakentamistavasta.

Mainonnan avulla kuluttaja-asiakkaille myydään unelmia

Mainonnan keinoin pyritään vaikuttamaan kuluttaja-asiakkaan mielikuviin ja tulkintoihin sekä millaisia merkityksiä ne saavat kuluttaja-asiakkaan ajattelussa aikaan.

Kuvittelemme, ettei mainoksilla ja myyntipuheilla ole vaikutusta. Kuvittelemme olevamme muita asiantuntevampia. Saatamme kieltää olevamme sinisilmäisiä ja hyväuskoisia.

Mainonta on onnistunut, jos kuluttaja-asiakas on saatu hurmioon ja kääntymään unelmineen DEN Finland Oy:n talomyyjän puoleen. Hurmioitunut talopaketista unelmoiva kuluttaja-asiakas on talokauppiaan toiveasiakas.

Huijaatko itseäsi ja uskot "satusetien" luomiin unelmiin. Unohtuiko unelmiesi talosta mm. räystäät, maalämpö, aurinkopaneelit, jyrsijäsuojat ja terassilta kate? Eikö talomyyjä puhunut näistä mitään?

Hankitko edellisten sijaan taloosi äänekkään, energiasyöpön ja jatkuvaa hoitoa vaativan ulkoporealtaan? Unelmat ja wau-arkkitehtuuri on syytä talopaketti-asiakkaan unohtaa. Kannattaisi uskoa asioihin, jotka ovat osoittautuneet käytännössä toimiviksi. Niistä on hyötyä myöhemmin omassa arjessa ja asumisessa.

"Satusetien" taitavasti rakentama ja kohdentama mainonta vetoaa potentiaalisen asiakaskunnan unelmiin ja tarjoaa syitä harkita mainostettua ratkaisua.

Jostain syystä jonkin toisen yrityksen talopakettien mainokset ja myyntipuheet kuulostavat toisia uskottavammilta ja oheistuotetarjoukset houkuttelevilta. Näin päädymme valitsemaan tietyn talopaketin. Mikäli valintamme osoittautuu myöhemmin vääräksi, on seurauksena onneton lopputulos, mielipahaa ja huomattavia taloudellisia menetyksiä.

Unelma muuttovalmiista omakotitalosta voidaan ymmärtää tavoitteena, johon pyrkiminen edellyttää kuluttaja-asiakkaalta lähes elinaikaista taloudellista panostusta ja merkittävää riskinsietokykyä.

Talopakettitoimittajalla tulisi olla ymmärrys, kyky ja tahtotila toteuttaa kuluttaja-asiakkaan unelma vastuullisesti.

Talopakettien mainonta pyrkii antamaan epärealistisia lupauksia kuluttaja-asiakkaiden odotuksiin. DEN Finland Oy:n talobrändien mainonnan retoriset tehokeinot perustuvat sanoihin haave ja unelma. Tekstissä viljellään kuluttaja-asiakasta harhaanjohtavia hyperbolisia kielikuvia kuten mm. unelmakoti, talounelma, tilaunelma, unelmien koti.

Unelmat sokaisevat ja hillitsevät järjen ääntä. Hyvät neuvot kaikuvat kuuroille korville. Kaikki olennainen muuttuu toissijaiseksi.

Haaveilemme tyylikkäästä, turvallisesta ja huolettomasta unelmakodista. Mainonnassa talopaketin luvataankin täyttävän nämä haaveet. Lukijan huomio pyritään kiinnittämään hyvän rakentamistavan sijaan sisustamisen ihanuuteen. Utuisen suloisissa mainoskuvissa, mainosblogeissa ja kotitarinoissa onnellinen perhe on kokoontunut hymysuin kauniisti katetun pöydän ääreen juomaan kahvia ja syömään suklaakakkua.

Valistuneempi lukija tiedostaa, että mainosblogien ja kotitarinoiden tarkoituksena on yksinomaan talopakettien ja sisustusmateriaalien markkinointi.

Kotitarina on nimensä mukaisesti tarina. Kotitarinoiden ”onnelliset perheet” näyttävät sulkeneen silmänsä rakentamisprosessin ajaksi ja ovat onnellisen tietämättömiä hyvästä rakentamistavasta.

Kotitarinoissa korostetaan usein erityisesti rakennusprosessin vaivattomuutta ja stressittömyyttä. Kotitarinoissa saatetaan korostaa myös päivittäisen omavalvonnan tarpeettomuutta. Voi olla, mutta tämä kostautuu lähes varmuudella pettymyksinä, hintavina remontteina ja oikeusriitoina.

Kiinnitä huomiota talopaketin rakenneratkaisuihin

Talopakettitoimittajat ja sisustusblogit pyrkivät ohjaamaan omakotitalosta haaveilevan asiakkaan huomion toisarvoisiin seikkoihin, kuten talon räystäättömään ulkomuotoon, trendikkäisiin väreihin ja sisustusmateriaaleihin.

Mikä tässä on ongelma

Ongelmana on, että materiaaliähkyn sokaisema kuluttaja-asiakas ei pikaisen esittelykierroksen aikana pysty arvioimaan kaikkein olennaisimpia asioita kuten mm. talon huoltoon liittyviä ongelmia, varaosien saantia, rakennusvirheitä ja kelvottomia rakenneratkaisuja.

Materiaaliähkyä helpottaisi palauttamalla mieliin Alvar Aallon mielenmaisema arkkitehtonisesta kokonaisuudesta, jossa keskeistä oli rakennuksen ja luonnon yhteys. Talopaketin valmistajan myyntikuvastosta ei kannata valita jotakin kivalta näyttävää söpöä puulaatikkoa sillä perusteella, että se miellyttää silmää tai vaikkapa messutaloa pelkästään sen vuoksi, koska siinä oli käytetty niin paljon ihania sisustusmateriaaleja.

On ymmärrettävää, että et ole rakentamassa Aallon tapaan tulevaa maailmanperintökohdetta, joten vähempikin riittää. Kannattaa kuitenkin huomioida, että talo ja ympäristö ovat aina ja kaikkialla erottamaton kokonaisuus. Tuttavapariskunnan talon räystäätön pulpettikatto saattaa olla ihan kiva ja musta väri sopii siihen, mutta mieti sulautuuko talomalli ja väri harmonisesti oman tontin ympäristöön.

Sisätilojen suhteen Aalto korosti tilojen hierarkkisuuden merkitystä siirryttäessä tilasta toiseen sekä millaisia näkymiä niistä avautuu. Pieneen taloon ei kannata tunkea liian paljon huoneita ja ovia joka seinälle.

Omakotirakentajalle rakennusmateriaalit, rakenneratkaisut, talotekniikka ja laadukas toteutus yhdessä puhtaan asuinympäristön kanssa tulee olla olennaisesti ulkoisia seikkoja tärkeimpiä asioita, mutta useat meistä kiinnittävät huomionsa vain messutalojen trendikkäisiin ja aikaa kestämättömiin sisustusunelmiin.

Talopakettitoimittajan messutaloon on tyypillisesti tungettu kaikki ajankohtaan liittyvät rakentamisen ulkoiset trendit ja sekalaiset sisustusmateriaalit. Sisustushuumaa seuraa vieroitusoireena kylläinen materiaaliähky ja jatkuva sisustuksen muutostarve.

K-Raudan mainoksissa ja messutaloissa saatetaan kehottaa rohkeuteen, mutta räikeitä värejä ja sekalaisia huonekohtaisesti vaihtuvia sisustusteemoja ja -materiaaleja suosittelisin välttämään. Messukierroksen jälkeen tekee yleensä mieli katsella levollista sileää valkoista seinäpintaa.

Niukkuuden ja minimalistisuuden tuomaa harmonista tyylikkyyttä ei kannata pilata tarpeettomalla sisustusroinalla, ellet nyt sitten välttämättä halua ympäröidä itseään mauttomalla roinalla.

Valo ja valaistus olivat myös Aallolle merkityksellisiä. Luonnonvalo ja sen tuominen sisätiloihin oli tärkeää. Tilojen hierarkiaa ja tilasarjaa pohdittaessa on keskeistä ratkaista myös valaistukseen liittyvät haasteet. Hyvä lopputulos ei synny valitsemalla talopakettitoimittajan 9 lediä sisältävää valopakettia. DEN Finland Oy:n sähkösuunnittelija ei ole arkkitehti, hän sijoittaa valot mihin sijoittaa.

DEN Finland Oy:n mainonnassa kerrotaan, että "suunnittelussa on otettu huomioon asumisen uudet trendit, kuten avarat oleskelutilat yhdistettynä keittiöön, isot ikkunat ja tehokas neliöiden käyttö". Todellisuudessa rakentamisprosessi tuottaa vastoin hyvää rakentamistapaa toteutetun pahvisen oloisen kipsilevyllä vuoratun pihkaa valuvan puulaatikon.

Kuluttaja-asiakkaan on ymmärrettävä, että "niin ihanista" mainosblogien asiakastarinoista on puhdistettu pois todellisuus, joka saattaisi aiheuttaa kuluttaja-asiakkaan unelmiin säröjä. Utuisiksi photoshopatut "paratiisikuvat" ovat alan ammattilaisten tuunaamia otoksia, eivätkä paljasta talopaketin todellista viimeistelyä, laatua tai rakennusvirheitä.

Mainosargumentteina usein käytetyt yrityksen ikä ja kokemus (mm. talojen kappalemäärät) ovat täysin merkityksettömiä ja tyhjänpäiväisiä, ellei yritys ymmärrä vastuutaan, pysty oppimaan uutta ja tuottamaan henkilöstön kokemuksen avulla asiakkaalle lisäarvoa mm. kilpailijoitaan laadukkaampina ja parempina tuotteina.

Muuttovalmiin talopaketin myyntityö on kohtuullisen helppoa, koska kohderyhmä muodostuu pääsääntöisesti kritiikittömistä, rakentamisesta vähän tai ei lainkaan selvillä olevista, kiireisistä päivätyössä käyvistä kuluttaja-asiakkaista, joilla ei ole mahdollisuuksia valvoa talonsa rakentamisprosessia. Tällaisessa epätasapainoisessa asetelmassa myyjä vie hurmostilassa olevaa kuluttaja-asiakasta kuin "pässiä narusta".

Mainonnan tehoon vaikuttavat viestitettyjen arvojen yhteneväisyys kuluttaja-asiakkaan arvojen ja odotusten kanssa. Arvoristiriidat aiheuttavat konfliktitilanteen, jolloin viestityt arvot tulevat torjutuiksi.

Kultivoidun myyntityön perusajatus on tukea ja vahvistaa kuluttaja-asiakkaan mainonnasta omaksumia arvoja ja mielikuvia tulevasta muuttovalmiista kodista luottamusta herättävien narratiivien avulla.

Kuluttaja-asiakkaalle korostetaan mm. tulevan talon rakentamisprosessin vaivattomuutta, teknisiä ratkaisuja, laatua ja hyvää varustelutasoa. Talokauppias kehuu mielellään vesikiertoista lattialämmitystä, huonekohtaista viilennystä, led-valaistusta, saunatilan modernia lasiseinää, tervaleppä lauteita, johon on upotettu Harvian kiuas erillisohjauksella. Näiden lisäksi korostetaan talotoimittajan vakavaraisuutta, laatua, pitkää kokemusta, ratkaisun helppoutta, edullisuutta ja vastuullisuutta.

Talomyyjä tarjoaa asiakkaalle usein myös taloon kiinteästi asennettavia kolmannen osapuolen tuotteita kuten aurinkopaneeleita, äänentoistojärjestelmiä ja valvontakameroita. Talokauppiaalle kyseessä on erittäin lyhytnäköinen ansaintakeno, jonka toimivuudesta ei jatkossa tarvitse kantaa vastuuta.

HUOMIOITAVAA
Talokaupan yhteydessä elektronisia laitteita hankkivan kannattaa huomioida, että laitteet vikaantuvat helposti, eikä varaosia ole myöhemmin saatavissa.

Erityisesti pilvipalveluihin tukeutuvat laitteet ovat ongelmallisia. Laitteiden edustajat lopettavat tai vaihtavat tuotteita. Tukipalveluiden saatavuudessa voi jatkossa ilmetä ongelmia.

Hurmiosta turmioon

Kauppasopimuksen solmimisen jälkeen alkaa talopaketin suunnittelu ja tässä vaiheessa kuluttaja-asiakas usein huomaa, että kauppasopimuksen sisältö ei vastannutkaan kaikkia toiveita ja "piikkiä" alkaa kertymään. Myyjä argumentoi tätä toimintatapaa kyseenalaistavalle kuluttaja-asiakkaalle, että he eivät voi tehdä ilmaista suunnittelutyötä.

Ennemmin tai myöhemmin kuluttaja-asiakkaan hippokampus alkaa toimimaan ja mieleen piirtyy muistikuva kuulakärkikynää tyrkyttävästä leveän hymyn omaavasta "kaikki onnistuu" talokauppiaasta.

Viimeistään tässä vaiheessa kuluttaja-asiakas joutuu toteamaan, ettei kauppasopimuksen unelmakoti edusta unelmien kotia, vaan muistuttaa lähinnä jätelaudasta pikaisesti kyhättyä latoa, vankileirin parakkia tai kottaraisen pönttöä. Laaduttomasti toteutetun puulaatikon kutsuminen taloksi alkaa vaikuttamaan liioittelulta.

Ei ole samantekevää mistä yrityksestä talopaketti tuli hankittua. Myyntipuheisiin ja vastustamattomaan tarjoukseen luottava kuluttaja-asiakas voi pahimmassa tapauksessa menettää rahansa ja joutua etsimään unelmiensa taloa suurennuslasin avulla betonilattian halkeamassa luikertavan kiiltomadon valossa.

Laatumääritykset kauppasopimuksen liitteenä

Kuluttaja-asiakkaan kannalta on olennaista tiedostaa, että rakentajan on noudatettava kaikilta osin hyvää rakentamistapaa, ellei kauppasopimuksessa ole nimenomaisesti sovittu tästä poikettavan.

Talopakettitehtaiden omat laatumääritykset eivät kuvaa hyvää rakentamistapaa. Laatumääritykset ovat rakentajan itse määrittelemiä vapauksia ja vastuunrajoituksia. Eivät asianmukaisen laadun mitta.

Kauppaneuvottelujen aikana myyjät ovat ymmärrettävästi laatumäärityksistä hiljaa. Myyjät eivät anna tätä asiakirjaa omaehtoisesti kuluttaja-asiakkaalle luettavaksi ennen kauppasopimuksen allekirjoittamista. Laatumääritysasiakirja on piilotettu asiakkaan extranet-palveluun, johon kuluttaja-asiakas saa tunnukset myöhemmin kauppasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Kuluttaja-asiakkaan on syytä tutustua tarkasti DEN Finland Oy:n laatumäärittelyasiakirjaan, jos sen noudattamisesta on kauppasopimuksessa nimenomainen maininta ja se on liitetty oikein kauppasopimuksen liitteeksi.

Täyttyykö DEN Finland Oy:n talokaupassa sopimattoman markkinoinnin tunnusmerkistö?

Markkinoinnissa annettuja tietoja ja ominaisuuksia ei saa liioitella. Niiden on oltava totuudenmukaisia, eivätkä ne saa johtaa kuluttaja-asiakasta harhaan. Mainonnan pitää antaa kuluttaja-asiakkaalle totuudenmukainen mielikuva ja kokonaisvaikutelma. Mainostajan on toteennäytettävä kaikki vakavasti otettavat tosiasiaväitteet.

Kuluttajan henkilökohtaisiin mieltymyksiin liittyvät kehusanat eivät ole tosiasiaväitteitä, eikä niiden kohdalla edellytetä näyttöä. Esimerkiksi hyvä talo, unelmatalo tai käteviä pohjaratkaisu eivät ole tosiasiaväittämiä, vaan täysin tyhjänpäiväisiä kehusanoja.

DEN Finland Oy käyttää mainonnassaan tosiasiaväitteitä, jotka ovat omiaan johtamaan kuluttaja-asiakasta harhaan. Alla on muutama esimerkki K-Raudan ja DEN Finland Oy:n kuluttaja-asiakasta harhauttavista tosiasiaväitteistä.

Tosiasiaväite 1

DEN Finland Oy:n Designtalo markkinoi heinäkuussa 2020 kesäkampanjassaan (1.7.–31.8) talopakettia seuraavalla väittämällä:

”Kesän lopuksi arvomme lisäksi yhdelle onnekkaalle perheelle upean leikkimökin, joka on sekä designiltaan että rakenteeltaan taattua millintarkkaa laatua, aivan kuten kaikki Designtalot.” Lähde: (designtalo.fi/kesakampanja/)

Edellä kuvattu väittämä millintarkasta laadusta on täyttä puppua ja on omiaan harhauttamaan kuluttaja-asiakasta talotoimituksen todellisesta laadusta. Käsite "millintarkka" tarkoittaa yhden millimetrin tarkkuutta ja toleranssia. Pelkkä vilkaisu DEN Finland Oy:n omiin tulkinnanvaraisiin laatumäärityksiin todistaa edellä kuvatun väittämän olevan harhanjohtava.

Tosiasiaväite 2

K-Rauta korostaa omassa markkinoinnissaan harhaanjohtavasti vastuutaan. Alla on esimerkki Ainoakodin harhaanjohtavasta mainosväittämästä.

Ainoakodilla ei ole työntekijöitä huolehtimassa mistään. Ainoakoti ei ole myöskään sopimusosapuoli, eikä helpoin tapa rakentaa koti. Ainoakoti on K-Raudan ja DEN Finland Oy:n omistama rekisteröity tavaramerkki, Tavaramerkillä ei ole mitään operatiivista toimintaa, eikä juridisia vastuita. Lähde: (ainoakoti.fi/muuttovalmis-koti 2018)

Tosiasiaväite 3

Kokemuksella on usein kuluttaja-asiakkaalle ratkaiseva merkitys talotoimittajaa valittaessa. Kokemusta korostavat väittämät ovat tyypillisiä talokaupan tosiasiaväittämiä, joilla kuluttaja-asiakasta johdetaan harhaan.

DEN Finland Oy uutisoi 5,7.2021, että "Designtalolla ja Finnlamellilla on yhteensä 60 vuoden kokemus pientalojen suunnittelusta". Tällä harhaanjohtavalla uutisoinnilla haluttiin vahvistaa potentiaalisten kuluttaja-asiakkaiden mielikuvaa osaavasta toimijasta.

Samassa uutisessa DEN Finland Oy ikään kuin tunnusti bluffanneensa toteamalla mm. seuraavaa: ”Kesäisin työtä tarjotaan valmistuville sekä rakennusarkkitehti- ja -insinööriopiskelijoille. Tänäkin kesänä kolme vanhaa harjoittelijaa palaa, ja seitsemän uutta otetaan harjoittelemaan pientalojen suunnittelua.”

Meidän talokaupassa vajavainen suunnittelukokemus ilmeni mm. siten, että talo merkittiin asemapiirroksessa 30 senttiä liian lähelle rajaa ja viemäröinti sekä vesijohto pitkälle naapurin tontin puolelle. DEN Finland Oy ei edes itse huomannut virheitä, eikä suunnitelmien korjaaminenkaan kiinnostanut. Se siitä suunnittelukokemuksesta.

DEN Finland Oy laskee omaksi suunnittelukokemuksekseen Pohjolan Designtalo Oy:n (1989) ja Finnlamelli Oy:n (1995) perustamisajankohdista karttuneet yhteenlasketut vuodet.

Usean yrityksen tai tuotemerkin perustamisajankohdan juridisten ikävuosien yhteenlaskettu tulos ei mittaa yrityksen käytettävissä olevan potentiaalisen kokemuksen määrää. DEN Finland Oy:n kokemusta mittaava laskuoppi on omiaan johtamaan kuluttaja-asiakasta harhaan.

Yritys on joko juridinen henkilö- (luonnollinen henkilö) tai yhtiömuotoinen (oikeushenkilö) taloudellista tulosta tavoitteleva toimija, jonka tehtävänä on tuottaa markkinoille hyödykkeitä, joilla on kysyntää. Pelkistäen sanottuna yritys on rekisteröity juridinen sopimusasiakirja.

Hyödykkeiden tuottaminen edellyttää yritykseltä investointeja ja työvoiman käyttöä. Yritys solmii juridiset työsopimukset työntekijöiden kanssa saadakseen näiltä työsuorituksia. Työsuoritukset kerryttävät työntekijöille kokemusta, josta yritykset maksavat ja kilpailevat.

Kokemuksella tarkoitetaan kokemalla saatua tietoa tai taitoa, joka ilmenee alaan perehtyneisyytenä ja ammattitaitona. Yrityskokemus (know-how) karttuu näin ollen vain ihmisille, ei yrityksille eikä tuotemerkeille. Yrityksen käytettävissä oleva potentiaalinen kokemus on aina jatkuvassa muutoksen tilassa. Ihmisiä tulee ja menee ja kokemus heidän mukanaan.

Sanonta ”oppia ikä kaikki” koskee ihmisiä ei yrityksiä. Nykyisin samasta asiasta käytetään termiä ”elinikäinen oppiminen”. Oppimista ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti ilman nöyryyttä ja tahtotilaa.

Pitkään työuraan liittyy kyynisyyden riski. Henkilön pitkä työura ja kokemus ei ole kuluttaja-asiakkaalle aina paras laadun tae.

Ammatissaan kaiken kokeneet ja nähneet henkilöt kyynistyvät, eivätkä jaksa innostua jatkuvasti muuttuvista laatu- ja asiakaspalveluvaatimuksista.

Kyyniset henkilöt lukitsevat ammattitaitoonsa liittyvät käsitykset, eivätkä halua päivittää toimintatapaansa. Usein alan vaihto auttaa henkilöitä uudistumaan ja sopeutumaan uudelleen työelämän jatkuvasti kasvaviin vaatimuksiin.

Eräs DEN Finland Oy:n palveluksessa oleva kuluttaja-asiakkaan kannalta haasteellinen rakennuspäällikkö totesi olleensa jo niin monta vuotta DEN Finlandin palveluksessa, että tunsi kuuluvansa vakituiseen kalustoon.

Pitkään työuraan liittyy yrityksen ja kuluttaja-asiakkaiden kannalta ongelmia, ellei henkilöillä ole tahtoa oppia uutta, muuttaa työtapoja, kehittää omaa ammattitaitoaan ja pyrkiä jatkuvasti kuluttaja-asiakkaita tyydyttävään laadukkaaseen lopputulokseen.

Käsitteellä ”oppiva organisaatio” ymmärretään työyhteisöä, jonka jäsenet toimivat kannustavasti ja yhteisöllisesti yrityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yritys itse ei ole oppimisen objekti, vaan siinä toimivat työyhteisön jäsenet.

Lukuisat yritysostot, yhdistymiset ja YT-neuvottelut ovat luoneet DEN Finland Oy:lle hajanaisen yrityskulttuurin, jossa kokemus, ammattitaito ja laatu eivät ole korostuneet. Mikäli kokemusta ja laatua on, sitä ei ole onnistuttu hyödyntämään rakentamisprosessissa.

Rekrytointi-ilmoitusten ja omien havaintojeni perusteella DEN Finland Oy käyttää operatiivisessa liiketoiminnassaan mm. opiskelijoita, harjoittelijoita, vuokratyöntekijöitä ja ulkomaista halpatyövoimaa käyttäviä yhden miehen yrityksiä, joille ei ehdi kertyä mainittavasti kokemusta talonrakentamisesta tai tietoa hyvästä rakentamistavasta. Tämä ilmenee kuluttaja-asiakkaille vastuuttomuutena ja lukuisina rakennusvirheinä.

Kuluttajasuojalain (29.8.2008/561) 2. luku

3. §:ssä todetaan mm. seuraavaa: ”Menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt. "Jos menettely on suunnattu tietylle kuluttajaryhmälle, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tämän kuluttajaryhmän näkökulmasta. Jos menettely on omiaan heikentämään sellaisten kuluttajien päätöksentekoa, jotka ovat erityisen alttiita vaikuttamiselle ikänsä, vammansa tai herkkäuskoisuutensa vuoksi, ja elinkeinonharjoittajan olisi pitänyt se kohtuudella ymmärtää, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tällaisen kuluttajaryhmän näkökulmasta.”

5. §:ssä todetaan mm. seuraavaa: ”Markkinointi ei saa aiheuttaa sekaannuksen vaaraa elinkeinonharjoittajan ja kilpailijan tavaramerkkien, toiminimien tai muiden erottavien tunnusten taikka hyödykkeiden kesken, jos se on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman tällaista markkinointia olisi tehnyt.”6. §:ssä todetaan mm. seuraavaa: ”Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.”

7. §:ssä todetaan mm. seuraavaa: ”Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa jättää antamatta sellaisia asiayhteys huomioon ottaen olennaisia tietoja, jotka kuluttaja tarvitsee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi ja joiden puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt."

Kysymys kuuluu, miksei mainontaa säädellä asuntorakentamisen kohdalla?

Eräs keino olisi säädellä alalla tapahtuvaa harhaanjohtavaa mainontaa. Nykyisin mainontaa säädellään esimerkiksi terveysväittämien osalta, miksei sitten katteettomien palvelulupausten ja laatuväittämien kohdalla.

Omalta kohdaltani voin todeta vain sen, että kokemukseni ja kertyneen tietämykseni perusteella DEN Finland Oy:n toteuttama muuttovalmis omakotitalo ei vastaa sitä mitä markkinoinnissa ja kaupantekotilanteessa annettiin ymmärtää. Kyllä, olisin jättänyt ostopäätöksen tekemättä. Tarkempia perusteluita lopputulemaani ilmenee tämän blogin postauksista.