Ainoakoti kokemuksia

Läntisissä maissa varallisuuden määrää on pidetty kautta aikojen ihmisen arvon mittarina. Kartanosta toiseen kiertävän kulkurin roolia on kadehdittu vain vanhojen kotimaisten elokuvien romanttisten kohtausten johdosta ja olihan kulkureilla aina myös kadehdittavan hyvä lauluääni. Raha on täysin tarpeetonta, jos ei tiedä mitä sillä pitäisi saada aikaan. Menneinä aikoina kulkurin ei tarvinnut tästä huolehtia. Kulkurit asuivat aina kartanoissa. Omasta ”mäkituvasta” haaveileva kulkurin jälkeläinen joutui kuitenkin miettimään millä rahamäärällä haaveet ovat toteutettavissa ja mikä on lainarahan hinta. Nyrkkisääntönä voi pitää, ettei pääkaupunkiseudulla Kehä III sisäpuolelle alle 600 000 euron budjetilla haaveiden omakotitaloa rakenneta. Ei varsinkaan postimerkkiä suuremmalle tontille. Haaveista riippuen ja niistä tinkimällä perusmuotoisen puulaatikon pystytettynä voi saada, mutta riittääkö se, jos haaveet eivät kuitenkaan toteudu. Rakentamisessa rahalla on lopputuloksen kannalta keskeinen me

  Osapuolten välille syntyi uusi sovintoratkaisu ja asian käsittely on päättynyt. Projektin aloituksesta on kulunut jotakuinkin nelisen vuotta. Vihdoin saavutettiin sovinto, joka oli molempien osapuolten hyväksyttävissä ja päättää tämän taloprojektin. Tähän voi suhtautua ainakin kahdella eri tavalla. Joko niin, että "DEN Finland Oy varasti elämästäni neljä vuotta" tai niin, että "ongelmat ovat ystäviäni". Onneksi tätä asiaa ei tarvitse nyt heti päättää. Tärkeä ja merkityksellinen asia tässä kuitenkin on, ettei tätä yritystä tarvitse enää muistuttaa rakentamismääräysten noudattamisesta ja kuluttajan oikeuksista. Jää nyt aikaa muuhunkin elämään.