Talopaketin hintatakuu on pluffia
Yllä kuva DEN Finland Oy:n kauppasopimuksen hintalausekkeesta.
DEN Finland Oy:n laatimissa talopakettien sopimusehdoissa olisi paljonkin sanomista. Kauppasopimuksessa korostuu yksipuolisesti DEN Finland Oy:n etu. Kuluttajansuojalain mukaan epäselvää tai ristiriitaista sopimusehtoa tulkitaan sopimuksen laatijan vahingoksi.
Kiinteähintaisessa kauppasopimuksessa hintaa ei voi korottaa, mutta sitä voi laskea. Hintatakuu on näin ollen yksinomaan löysä lupaus mahdollisesta kauppahinnan osan palauttamisesta. Hintatakuu osoitetaan tässä postauksessa bluffiksi.
Kaikki merkittävät talotoimittajat tarjoavat talopaketteja kiinteällä kauppasopimukseen kirjatulla hinnalla. Hintatakuu on syksyllä 2022 lanseerattu markkinointikeino, jolla kuluttaja-asiakas houkutellaan valitsemaan hintatakuun tarjoava talotoimittaja. DEN Finland Oy:n lisäksi myös Jukkatalo ja Kannustalo kertovat tarjoavansa hintatakuun.
Markkinointiviestinnässään DEN Finland Oy toteaa seuraavaa:
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on todennut ratkaisuissaan, että laki rajoittaa hinnankorotuksia ja korotukset ovat mahdollisia vain erityistilanteissa.
”Hintatakuu kattaa myös sen, ettei sovittuja hintoja koroteta.”
Edellisen lauseen perusteella näyttää siltä, että DEN Finland Oy kuvittelee voivansa yksipuolisesti korottaa kiinteähintaisen kauppasopimuksen summaa, ellei asiakkaalla ole hintatakuuta.
Kauppasopimukseen merkitty kiinteä hinta on sellaisenaan juridisesti täysin pitävä, jota ei voi korottaa. Hintatakuun antaminen ei tarjoa mitään todellista etua muihin talotoimittajiin nähden.
Kuluttaja-asiakkaan on hyödyllistä tietää, että kauppasopimukseen merkitty kauppasumma on juridisesti täysin pitävä ilman hintatakuutakin.
Yritys ei voi yksipuolisesti nostaa talopaketin tai rakennusurakan kauppasopimukseen kirjattua summaa, ellei kauppasopimuksessa ole nimenomaisesti sovittu hinnankorotuksesta ja yksilöity hinnankorotuksen perusteita. Muussa tapauksessa kauppasopimus tulkitaan kiinteähintaiseksi, vaikka tätä ei olisi erikseen mainittu.
Mikäli kyseessä ei ole kiinteähintainen sopimus ja hinnankorotuksesta sekä sen perusteista on kauppasopimuksessa maininta, syntyy kuluttaja-asiakkaalle oikeus kauppasopimuksen purkuun, jos vaadittu hinnankorotus ylittää tekemättömien töiden arvon 5 %:lla. Tehtyjen töiden osalta hinnankorotukseen ei synny oikeutta missään tilanteessa.
Kauppasopimuksen velvoitteiden sitovuudesta sopimuksen osapuoli voi poiketa vain, jos velvoite on kohtuuton, pätemätön, mitätön tai sen täyttäminen on ylivoimaisen esteen johdosta mahdotonta.
Jälkikäteen tapahtuvia hinnankorotuksia myyjät perustelevat ns. "liikavaikeudella". Liikavaikeudella eli taloudellisella mahdottomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa suorituksen vaikeutuminen ei ole tehnyt velvoitteen täyttämisestä täysin mahdotonta, mutta sen toimeenpaneminen edellyttää kuitenkin huomattavasti suurempia kustannuksia kuin mitä alun perin on osattu arvioida.
Liikavaikeus ei ole juridinen termi, vaan käsitteellä halutaan laajentaa kauppalaissa (KL 23.1 §) mainittua ylivoimaiseen esteeseen liittyvää tulkintaa. Taloudellista liikavaikeutta on käytetty perusteena vaatia lisää rahaa asiakkailta.
Ylivoimaiseen esteeseen tai liikavaikeuteen voidaan vedota, vaikka kauppasopimuksessa ei olisi asiasta mainintaa. Näyttövelvollisuus on aina ylivoimaiseen esteeseen tai liikavaikeuteen vetoavalla sopimusosapuolella. Liikavaikeudella ei ole oikeusvarmuutta, ellei sen ehdoista ole kauppasopimuksessa yksityiskohtaisesti sovittu.
Taloudellinen liikavaikeus
Taloudellinen liikavaikeus eli taloudellinen mahdottomuus voi poistaa myyjän suoritusvelvollisuuden, ellei kyse ole kiinteähintaisesta kauppasopimuksesta. Taloudelliseen liikavaikeuteen vetoaminen edellyttää myyjältä taloudellisia uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia verrattuna ostajalle koituvaan etuun, että myyjä täyttää sopimuksen.
Kiinteähintaisessa kauppasopimuksessa myyjä ottaa hintariskin ja luopuu tietoisesti taloudelliseen liikavaikeuteen vetoamisesta ostajan hyväksi.
Kauppalain (KL 25.1 §) mukaan ostaja voi purkaa kauppasopimuksen sillä edellytyksellä, että myyjän sopimusrikkomuksella on hänelle olennainen merkitys ja myyjä on käsittänyt tai hänen olisi pitänyt käsittää tämä. Ostajalle on kuitenkin säädetty korotettu kynnys kaupan purkamiseen niissä tilanteissa, joissa kaupan kohteena on myyjän ostajalle nimenomaisesti valmistama tavara, kuten esimerkiksi omakotitalo.
Yleinen kustannusten nousu ja inflaatio
Yleinen kustannusten nousu ja inflaatio ovat yleisiä ja ennakoitavia talouselämän ilmiöitä. Esimerkiksi kustannusten nousun käyttö talokaupan lisälaskutuksen perusteena vääristäisi alan kilpailua. Kauppasopimus olisi mahdollista alihinnoitella eli solmia todellisia kustannuksia halvemmalla ja vaatia ostajalta myöhemmin hinnankorotusta.
On täysin luonnollista, että tuotannontekijöiden hinta vaihtelee, joskus myös voimakkaasti. Tällainen toimintaympäristö ei ole yllättävä poikkeus, eikä ylivoimainen este.
Kiinteähintaisissa kauppasopimuksissa kustannusriskien omistajuus on aina myyjällä, ei ostajalla. Kustannuslaskenta on osa normaalia päivittäistä yritystoimintaa. Yritys kantaa seuraukset, jos se ei hallitse kustannusriskejä tai alihinnoittelee tuotteensa tarkoituksellisesti saadakseen tilauksen kotiin.
Ylivoimainen este
Ylivoimainen este on yllättävä tapahtuma, johon myyjä ei voi vaikuttaa tai ennalta valmistautua ja joka tosiasiallisesti estää myyjää täyttämästä sopimusta, kuten esimerkiksi sotatila, kauppasaarto, luonnonmullistus tai viranomaisen antama kielto tai määräys.
Kuluttaja-asiakkaan on hyödyllistä tietää, että myyjän purkaessa kauppasopimuksen ylivoimaisen esteen johdosta myös myyjän antama hintatakuu raukeaa.
Myyjä voi käyttää ylivoimaista estettä perusteena kiinteähintaisen sopimuksen hintamuutokselle esimerkiksi, jos muutos perustuu lainsäädännön muuttumiseen tai sellaiseen viranomaisen päätökseen, jota yritys ei ole voinut ottaa huomioon sopimusta tehtäessä.
Toteutuessaan nämäkään tilanteet eivät itsessään muodosta kauppasopimuksen hinnankorotus- tai irtisanomisautomaattia, ellei myyjä osoita tilanteen muodostavan tosiasiallista myyjän tahdosta riippumatonta ylivoimaista estettä. Hintamuutos ja sen laskentaperusteet on estettävä asiakkaalle. Ilmoitusluonteista lisälaskutusta ei pidä hyväksyä.
Myyjä ei voi vedota ylivoimaiseen esteeseen esimerkiksi energian kallistumisen, puutavaran hintojen nousun, aliurakoitsijan konkurssin, lakon tai tavarantoimittajien ongelmien johdosta. Edellä kuvatun kaltaisiin tapahtumiin varautuminen on osa yrityksen normaalia riskienhallintatyötä, eivätkä ne estä myyjää täyttämästä sopimusta.
Hintatakuu on nähtävä riskilisänä, jonka maksaa kuluttaja-asiakas
Ilmaisia lounaita tai muitakaan etuja ei ole. Hintatakuulla on hintansa ja sen maksaa aina kuluttaja-asiakas. Muita maksajia ei ole.
On perusteltua olettaa, että talotoimittajat varautuvat kustannusriskeihin lisäämällä kauppahintaan vähintään inflaatio-odotuksen suuruisen riskilisän, joka tarkoittaisi kauppahintaan vuonna 2022 noin 8% suuruista riskilisää ja vuonna 2023 mahdollisesti jopa 6% riskilisää. Yksittäisten rakennusmateriaalien kohdalla riskilisä voi olla jopa 40%. Kustannusten nousuodotukset viedään laskentamalleihin ja ne pitäisi näkyä kuluttaja-asiakkaan kauppasopimuksen hinnassa.
DEN Finland Oy on tähän saakka hallinnut kustannusriskejä mm. tilaamalla ja toimittamalla kaikki talokaupan rakennusmateriaalit heti asiakkaan tontille. Kustannusriskin sisältävä ajanjakso on näin saatu rajoitetuksi muutamaan kuukauteen, joka kuluu lähinnä suunnitteluun ja rakennusluvan saantiin. Tavarantoimittajien kanssa solmittujen pitkäaikaisten kumppanuussopimusten myötä DEN Finland Oy on kaupantekohetkellä hyvin informoitu rakennustarvikkeiden hinnoista ja niihin mahdollisesti tulevista korotuksista.
Hintojen nousu
Rakennuslehden artikkelissa 29.3.2022 DEN Group Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja totesi seuraavaa: ”Venäjän järkyttävä hyökkäys Ukrainaan ja sen johdosta asetetut talouspakotteet vaikuttavat koko rakennusalaan. Meidän liiketoimintaamme vaikuttaa erityisesti raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuden heikkeneminen ja hintojen nousu.
Raaka-aineiden ja hintojen nousun tosiasiallisena syynä ei voida pitää markkinointi- ja viestintäjohtajan mainitsemaa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan 24.2.2022, jolloin presidentti Vladimir Putin ilmoitti sotilasoperaation alkamisesta.
Kiiruna Talojen toimitusjohtaja kuvaili rakennuskustannusten nousua Rakennuslehden artikkelissa jo 30.8.2021 mm. seuraavasti:
- puun hintojen nousu ei perustu itse raaka-aineen eli raakapuun kallistumiseen vaan pelkästään vientihinnan nousuun
- listat ovat kallistuneet 50 prosenttia
- levyt 200-400 prosenttia
- terassipuut 200 prosenttia
- LVI- ja ilmastointituotteet ovat kallistuneet jopa yli 50 prosenttia
- pelti- ja peltikatteet ovat kallistuneet
- ikkunat ja ovet ovat kallistuneet puun ja teräksen kallistumisen myötä.
Voiko Ukrainan sotaa syyttää kaikesta
Yrityksen tuotannontekijöiden kustannusrakenne on kuin jatkuvaa atomien liikettä. Tuotannontekijöissä tapahtuvat muutokset lisäävät yrityksen kustannusrakenteen liike-energiaa ja painetta hintojen nousuun. Jos hintoja ei nosteta yrityksen pääoma sulaa ja yritys tuhoutuu. Tälle ilmiölle on keksitty nimi ”Ukrainan sota”.
Ukrainan sotaa pidetään syynä lähes kaikkiin elinkeinoelämän vaikeuksiin, kuten logistisiin ongelmiin, työvoiman saantiin, yleiseen kustannusten ja hintojen nousuun. Kyseessä näyttäisi olevan kausaalinen ilmiö tai elinkeinoelämä haluaa sen niin kuluttaja-asiakkaille viestittää.
Tuleeko kukaan ajatelleeksi, että kustannukset ja yleinen hintataso voi nousta ilman sotaakin, jolloin kysymys ei ole kausaalisesta ilmiöstä.
Kysymys lienee enemmän karkeasta yksinkertaistamisesta kuin kausaalisuudesta. Useiden samanaikaisten Ilmiöiden välistä dynamiikkaa on vaikea pitävästi osoittaa. Yrityksen toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Samalla myös tuotannontekijät ja niiden kustannukset ovat jatkuvassa liikkeessä useiden eri tekijöiden ja ilmiöiden vuorovaikutuksesta.
Omakoti- ja paritaloasuntojen toimitusmäärät ja hintakehitys
Omakoti- ja paritaloasuntojen toimitusmäärä kasvoi vuodesta 2015 vuoteen 2021 varsin hillitysti eli 6 500 omakoti- ja paritaloasunnosta 8 500 omakoti- ja paritaloasuntoon, joista
1 500 taloa rakennettiin paikalla ”pitkästä tavarasta”2 500 oli yhtiömuotoisia paritaloja2 500 oli muuttovalmiita talotoimituksia2 000 oli toimitussisällöllisesti vaihtelevia talopaketteja.
Lähde: rakennuslehti.fi 30.8.2021
Omakoti- ja paritaloasuntojen vuosikasvussa ei tapahtunut voimakkaita hyppäyksiä. Voimakkain noin 1500 talotoimituksen kasvu tapahtui vuodesta 2020 vuoteen 2021. Tämä muutos näkyy mm. talotoimittajien ilmoittamissa kasvuprosenteissa. Vuonna 2022 omakoti- ja paritaloasuntojen toimitusmäärän ennustetaan jäävän noin 8 300 talotoimitukseen.
PTT:n suhdannekatsauksen 3Q2022 mukaan sen jäsenyritykset toimittivat vuoden 2022 kolmella ensimmäisellä kvartaalilla (Q1-Q3) 2 562 uutta omakoti- ja paritaloasuntoa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 0,4 %. Vuoden 2022 kolmannen kvartaalin (Q3) toimitusmäärä oli 834 uutta omakoti- ja paritaloasuntoa, jossa oli vähennystä edelliseen vuoteen 17 %.
Kuuden vuoden aikana Suomessa tapahtuneeseen 2 000 omakoti- ja paritaloasuntojen toimitusmäärän kasvuun talotoimittajien ja rakennusmateriaalivalmistajien tuotannon olettaisi sopeutuvan kohtuullisen hyvin. DEN Finland Oy:n osalta todelliset ongelmat löytyvät muualta mm. kehnosta projektinhallinnasta, ammattitaidottoman työvoiman käytöstä, rakennusvirheistä ja olemattomasta työn laadusta.
Rakentamisen hinta muodostuu pääasiassa kolmesta tekijästä: tontista, rakentamisesta ja veroista. Hinnasta rakentamisen osuus on noin 30–40 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla tontin osuus on korkeampi ja rakentamisen osuus on matalampi kuin pienissä kaupungeissa. Lähde: Asuntomarkkinat 2022 – ennuste KANSANTALOUDEN TUTKIMUSRYHMÄ 162.2022
Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannuksissa oli nousua vuoden 2020 tasosta vuoden 2021 syyskuun tasoon 9,3 prosenttia. Vuoden 2022 lokakuuhun mennessä rakennuskustannukset olivat nousseet vain 5,9 prosenttia vuoden 2021 tasosta. Samaan aikaan puurakenteiden kustannukset olivat laskeneet vuoden 2021 tasoon verrattuna 10,8 prosenttia. Tilastot eivät tue DEN Finland Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtajan näkemystä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 olisi nostanut rakennuskustannuksia,
Omakotitalojen hintakehitys lähti nousuun jo koronapandemian myötä vuoden 2019 aikana. Kasvu taittui selvästi vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon jälkeen. Vuodesta 2021 hintojen nousu oli noin 6 % luokkaa. Vuonna 2022 omakotitalojen kysyntä kuitenkin hiipui ja hintakehitys painui alle 6 %:iin.
Materiaalikustannusten hintojen nousu johtui pääasiassa raaka-aineiden hinnan noususta ja viennin kasvusta. Työkustannuksissa oli havaittavissa muutaman prosentin nousu. Työvoimakustannusten nousua selitti lähinnä pula ulkomaisesta halpatyövoimasta.
Vuonna 2023 tilanne tulee olemaan kuitenkin toinen. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan Venäjän 24.2.2022 käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan heikentää Suomen 2023 talousnäkymiä. IMF:n arvion mukaan talouskasvu jää 2023 nollan tuntumaan. Nollakasvu merkitsee irtisanomisia ja työttömyyslukujen voimakasta kasvua.
IMF:n arvion mukaan inflaatio on vuonna 2022 seitsemän prosenttia ja vuonna 2023 noin neljä ja puoli prosenttia. Elinkustannuksia nostaa energian hinnan nousu, joka johtuu Suomen ilmastotavoitteesta ja sitä tukevasta päätöksestä lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö.
Hyvityksiä on turha odottaa
Markkinointiviestinnässään DEN Finland Oy toteaa seuraavaa;
”Sitoudumme hyvittämään sinulle erotuksen, mikäli talopakettiemme hinnat laskevat”.
Rahanpalautuksen (cash back, money back) tyyppinen markkinointikikka näyttää tulleen mukaan myös talopakettien markkinointiin. DEN Finland Oy kertoo tiedotteessaan, että talopakettien hintojen laskiessa erotus hyvitetään.
DEN Finland Oy tietää, että kahta samanlaista talopakettitoimitusta ei ole olemassa, eikä talopaketeilla ole vertailukelpoisia kiinteitä hintoja. Käytännössä kaikki talotoimitukset ovat yksiköllisiä asiakaskohtaisia toimituksia, joten hyvitykset ovat täyttä bluffia.
Kuluttajansuojalain 2:n luvun 6 §:n mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja hinnoista, niiden määräytymisperusteista, hintaeduista tai maksuehdoista.
DEN Finland Oy ei julkaise talopakettien hintoja
DEN Finland Oy:n eri tuotemerkkien verkkosivuilla ei ole julkaistu talopakettien hinnastoja, joihin asiakashyvitykset perustuvat. Finnlamellin hirsitalomallisto ja Designtalon Ideal-mallisto muodostavat poikkeuksen. Käytännössä kahta täysin samanlaista taloa ei ole olemassa. Talomallistojen perusratkaisuihin tehdään yleensä aina yksilöllisiä asiakaskohtaisia rakenne- ja materiaalivalintoja, jotka vaikuttavat lopulliseen kauppahintaan.
Designtalo tuotemerkin verkkosivuilla todetaan talopakettien hinnoista mm. seuraavaa:
"Designtalon muuttovalmiilla kodillasi on kiinteä hinta heti sopimuksen kirjoittamisen jälkeen. Nordic-malliston kodit ovat monipuolisesti muunneltavissa, ja niiden hinta määräytyy valintojesi mukaan. Ideal-mallistomme talomalleissa tilaratkaisut on mietitty valmiiksi, ja niiden alkaen-hinnat esitellään verkkosivuillamme."
Ainoakoti tuotemerkin verkkosivuilla talopakettien hinnoista todetaan mm. seuraavaa:
”Tarkkaa hintaa valmiille omakotitalolle on mahdotonta antaa, sillä siihen vaikuttavat niin talon koko kuin vaikkapa sisustusmateriaalien laatu.”
Markkinatuomioistuin (nykyisin markkinaoikeus) on talopakettien markkinointia koskevassa päätöksessään 1984:3 sisällyttänyt kannanoton siitä, että on harhaanjohtavaa vertailla hintoja, kun vertailtavat kohteet eivät ole toimitussisällön laadultaan ja laajuudeltaan samanlaisia.
Hyvityksen laskentaperusteista annettujen puutteellisten tietojen johdosta annettua lupausta maksettujen laskujen hyvittämisestä on pidettävä lähinnä katteettomana toiveajatteluna tai mahdollisesti jopa harhaanjohtavana markkinointina.
DEN Finland Oy ei kerro talopakettien hinnan takaisinlaskentamekanismia
Talopakettien hinnan takaisinlaskentamekanismi ja muuttujat, joilla hyvitys lasketaan, jää täydelliseksi mysteeriksi. Tuskin asiaa on edes vakavasti mietitty. Kuluttaja-asiakkaalla ei ole mitään mahdollisuuksia seurata, saati todistella talopaketin rakennuskustannusten muodostumista. Kaikki yksikköhinnat ovat DEN Finland Oy:n ja tavarantoimittajien välisiä liikesalaisuuksia.
Mainontaa varten voidaan kuitenkin tekaista asiakastarina, jossa lapsia sylissä pitävät vanhemmat istuvat sohvalla ja toteavat hymyillen kuinka hyvän valinnan olivat tehneet kuullessaan saavansa takaisin muutaman tonnin.
Hintatakuun sijaan kuluttaja-asiakkaan kannattaa kilpailuttaa toiveiden talopaketti usealla talovalmistajalla ja vertailla kauppasopimusten ehtoja.
Lopputulema
DEN Finland Oy kertoo hintatakuun ehdoissa, että ”mikäli talopakettien mallistohinnat laskevat, tarkistamme sovittujen kauppojen hinnat automaattisesti ja olemme suoraan itse yhteydessä asiakkaaseen”.
Edellä kuvattu lupaus automaattisesta yhteydenotosta on varsin kyseenalainen. DEN Finland Oy tuskin tulee ottamaan kuluttaja-asiakkaaseen yhteyttä, koska annetulla hintatakuulla ei ole läpinäkyvyyden ominaisuutta.
Hintatakuu edellyttäisi, että kaikissa tapauksissa kuluttaja-asiakkaalle esitetään erittely talon toteutuneista yksikkökohtaisista rakentamiskustannuksista ja niihin kohdistetuista kuluttaja-asiakkaan kauppasumman osuuksista. Muutoin kuluttaja-asiakkaalla ei ole mitään mahdollisuuksia todentaa kauppasopimuksen hintatakuun toteutumista. Hintatakuu on näin ollen pluffia.
Kommentit
Lähetä kommentti